Ookeii moi vaan taas!

min%C3%A4%26caro..jpg


Eläimet..

Ne ihanat, suloset, rakkaat... adjektiiveja keksis niin monta ettei kukaan varmastikaan niitä kaikkia jaksaisi lukea


Eli, niinkuin esittelyssä sanoin, opiskelen eläintenhoitajaksi

eli ammattivalintani jo kertoo siitä, kuinka tärkeitä eläimet ovat minulle!


Minulla on ollut monenlaista eläintä käsittelyssä

itselläni tosin kaikki eivät ole olleet lemmikkinä

mutta esimerkiksi kavereilla olen huolehtinut niistä


Tässä hieman infoa meidän perheen elukoista:


PicMonkey%20Collage%20caro.jpg

Caro oli todella uljas ja hieno koira, en ollut edes syntynyt vielä silloin kun hän liittyi meidän perheeseen, kun synnyin Caro oli jo 6 vuotias

Hyvin vähän muistan meidän hetkistä silloin, koska olin niin pieni kun Caro jouduttiin lopettamaan, mutta kun katselen kuvia missä ollaan molemmat minä ja Caro niin tulee joitain muistikuvia meidänkin yhteisistä hetkistä


PicMonkey%20Collage%20rita%26caro.jpg


Seuraavaksi meidän perheeseen liittyi Rita, hieman laiskan oloinen ja kiltti luonteinen koira

(En ollut syntynyt vielä silloin kun Rita saapui meille)


Meillä on eräs VHS tallella, johon on otettu seuraavanlainen video:

Videolla minä juoksen taloa ympäri koiria karkuun (Caroa ja Ritaa) ja kun koirat saavat minut kiinni, kaadun lattialle ja he nuolevat naamani märäksi.. en pitänyt siitä että koirien kielet oli niin märkiä mutta videolla nauran silti aivan hirmu paljon


PicMonkey%20Collagenelli.jpg


Nelli on hyvin hyvin vilkas, mutta samalla tosi ihana ja rakas minulle, koska se on kulkenut rinnallani todella kauan

Nelli täytti maaliskuussa 2015 täydet 10 vuotta! Monien naapureiden suusta kuitenkin kuule aika paljon tällaista:

" Oi minkä ikänen tää pentu oikein onkaan?"

"Taitaa olla aika nuori kun on noin paljon virtaa"

Monet kaverini sanovat Nellin energiasta paljon sellaista että käytän sitä liian vähän pihalla niin se purkaa kaiken energian sisällä, mutta ei.. esimerkiksi äiti lähti Nellin kanssa pitkälle lenkille, viipyi siellä varmasti yli tunnin

lopputulos: Kun Nelli saapui sisälle, se oli niin energisen oloinen että tuntui siltä ettei sitä oltu ulkona käytetty ollenkaan

Mutta on se minusta hieno asia että vaikka koira täyttää 10 vuotta niin silti riittää virtaa leikkiä paljon


PicMonkey%20Collage...jpg


Sitten on vuorossa marsut, laskeskelin että meillä on ollut yhteensä 10 marsua minun elämäni aikana

(ei suinkaan kaikkia yhtäaikaa, mutta kaikki laskettuna yhteen)

1. Roosa:

Roosa oli hyvin sievä marsu, hän teki 3 upeaa pentua joista 2 oli poikia ja 1 oli tyttö

Me pidettiin tyttö itsellämme(Wilma) ja pojat myytiin tuttaville

Roosalle myöhemmin tuli eräänlainen paise poskeen ja kuoli siihen


2. Wilma ja Viivi

Kun Roosa oli mennyt eläinten taivaaseen, ajattelimme että Wilmalle voisi ottaa kaverin, joten perheeseen liittyi Viivi

Wilma ja Viivi oli melko vilkas pari ja Nelli tykkäsi katsella niiden touhuja kun olivat vapaana juoksentelemassa lattialla

Wilma ja Viivi kuitenkin jouduttiin lopettamaan kun heille tuli jonkinlainen ihotauti joka olisi parantunut ehkä joillain iholääkkeillä ja lääkäri sanoi että niitä olisi joutunut käsittelemään pesun muodossa paljon

(Wilma ja Viivi eivät pitäneet siitä yhtään)

Me sitten päätimme että parempi vain lopettaa ne kun antaa kärsiä hoidoista


3. Oona ja Lotta

Olimme jonkin aikaa ilman marsuja, mutta sitten iski ajatus taas uusista marsuista

Joten Oona ja Lotta matkustivat Hollannista asti meille

Matkustuksessa kuitenkin oli sattunut pikkuinen juttu, Lotta tuli jo tiineeksi siinä lennossa

Emme kuitenkaan tienneet tästä vielä ostovaiheessa, mutta kaikki tämä tapahtui koska lennon aikana kaikki pennut (tytöt ja pojat) olivat samassa paikassa

Myöhemmin alettiin vain miettimään että onko se vain syönyt enemmän vai miten se on noin pullea..

Sitten tajuttiin että se on tiineenä ja Lotta sai myös 3 poikasta (2 poikaa ja 1 tyttö) ja poikasista pidettiin tyttö itsellämme


Tästä pari vuotta eteenpäin minulle alkoi tulla ihottumaan kyynärtaipeisiin (ja varsinkin kun pidin marsuja sylissä)

Luultiin että olen tulossa allergiseksi marsuille joten annettiin heidät meidän hyvälle perhetutulle

(Marsuista tällähetkellä on elossa enään Oona mutta häntä voin käydä katsomassa aina sillointällöin)

Myohemmin olen huomannut sen ettei ihottuma ole tullut marsuista, sillä ihottumaa tulee edelleen :(


Siinäpä taas jotain erittäin viisasta :3

Moikka, nähdään taas seuraavissa ideoissa!